SIMON KIRI 95 VUOTTA - Salmelan vintillä tehtiin tammikuussa 1926 historiaa

9.1.2021










Tammikuisena lauantaipäivänä 9.1.1926 joukko urheilusta innostuneita 15–17-vuotiaita nuorukaisia kokoontui Simon Asemakylälle Salmelan talon yläkertaan seuran perustavaan kokoukseen. Nimeksi päätettiin antaa voimistelu- ja urheiluseura Simon Kiri.

Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin 17-vuotias Reino Salmela, josta tuli yksi Simon Kirin kantavia seuratoimijoita vuosikymmeniksi. Tarvetta oli puhtaasti urheiluun keskittyvälle seuralle, jossa myös naiset saattoivat olla mukana. Simon Kirin naisosasto päätettiin perustaa tammikuussa 1928.

Simon Kiri on maineikas ja pitkät perinteet omaava seura. Se onkin nykyisin yksi vanhimmista yhä aktiivisista Lapin maalaiskuntien urheiluseuroista. Hiihto oli Kirin alkuvuosikymmenien vahva laji. Seurassa aloitettiin pian järjestäytymisen jälkeen tammikuusta 1926 lähtien sarjahiihdot. Kesällä pidettiin murtomaajuoksukilpailuja. Kilpailukeskuksena toimi Kuuselanmäellä sijainnut nuorisoseuran talo Väinölä. Alkuvuosien menestyksekkäin hiihtäjä oli Jaakko eli Jaska Heikkilä, joka teki ajan urheilemisen edellytyksiä kuvaavasti itse sukset ja mononsa.

Seuratoiminta uinahti 1930-luvulla, jolloin simolainen urheiluharrastus keskittyi lähinnä suojeluskuntaan, jossa hiihto, yleisurheilu ja pesäpallo olivat vahvoja lajeja. Pesäpallon pelaamisen edellytykset kasvoivat Simossa huomattavasti vuonna 1935, kun Marttilanlahdelle saatiin kunnostettua sittemmin sotien jälkeen Parpalan Maneesina tunnettu legendaarinen pelikenttä.

Sotien jälkeen toiminta jälleen aktivoitui erityisesti hiihdossa ja pesäpallossa. Simon Kiri oli myös Länsipohjan alueen johtavia hiihtoseuroja 1940-luvun lopulla 1950-luvun alkupuolella. Vuodesta 1945 lähtien on pidetty katkeamattomana vuosittain helmikuussa Simon hiihdot. Sotien jälkeen Simon Kirin menestynein hiihtäjä oli Väinö Posti, jonka huippuvuodet ajoittuivat 1950-luvun alkuvuosiin.

Simon Kirin lajivalikoimassa on ollut hiihdon, pesäpallon ja yleisurheilun lisäksi myös paini, voimistelu, nyrkkeily, pyöräily, sulkapallo ja suunnistus. Vuodesta 1972 lähtien mukaan tuli myös koskenlaskukisat eli tukkilaiskisat, joita oli järjestetty Simojoella jo 1950-luvulla. Kohokohtana oli vuonna 1988 Simon Hamarinkoskella pidetyt tukkilaiskisojen SM-kisat. Vuodesta 1975 lähtien Simon Kirin lajivalikoimaan liittyi myös ampumahiihto, jossa seura saavutti piiritasolla menestystä. Yleisseuran laaja lajikirjo supistui kuitenkin vähitellen yhä pienemmäksi. Yleisurheilu hiipui seurassa 1980-luvulla, kun kelvollisia kenttäolosuhteita ei kunnassa ollut.

Yleinen suomalainen kehitys urheiluseuratoiminta on nähtävissä myös Simossa. Yleisseuroista on siirrytty yhä useammin erikoisseuroiksi. Yhdentoista lajin lajikirjosta mukana on nykyisin kaksi: pesäpallo ja hiihto. Esimerkiksi useat simolaiset maajoukkuetason hiihtäjät edustavat hiihdon erikoisseuroja. Simon Kirissä on nykyisin keskitytty pesäpalloon, josta on tullut valtakunnallisestikin näkyvä ja menestyksekäs laji ja koko seuran kulmakivi. Naiset pelasivat vuosina 1988 - 1990 ja uudelleen vuosituhannen vaihteessa ykkössarjaa. Vuonna 2019 miehet pelasivat ensimmäisen kauden Ykköspesistä.

Perinteikäs Simon Kiri ottaa vahvan 100-vuotiskirin kohti vuotta 2026!

 

(kuvat: Pohjolan Sanomat 1926, Simon Kirin lehdet ja Ahti Salmela sekä Paavo Veittikoski)